Rv 18+6

Nyt ajattelin julkaista teille uuden blogi tekstin koska on jäänyt hieman retuperälle koko päivittely ja kaikki mistä suunnittelin, kun en ole saanut itseäni niskasta kiinni ja muokattua tätä sellaiseksi kun toivoin. Nyt tämä on edes jotenkuten silmää miellyttävä.

Olen viimeksi kirjoittanut yli kuukausi sitten eli nyt taitaa olla aika paljon kerrottavaa jotta saan teidät kaikki ajantasalle. Silloin kerroin miten nt-ultra oli mennyt ja lupailin seuraavaksi kirjoitella neuvola käynnistä, mutta yllätysyllätys se vähän jäi..

Mitä olotilaani muuten tulee loppui pahoinvointi rv 12 ja siitä asti olen melkeinpä vain saanut nauttia tästä raskaudesta lukuunottamatta päänsärkyjä ja lieviä liitoskipuja on oloni ollut mitä mainioin, eihän tässä edes uskoisi olevansa raskaana. Väsymystä on myös ilmennyt jotenkin enemmän kuin ennen mutta silti on ollut pakko skarpata ja jaksaa koska ollaan vasta näin alussa eikä vielä saa hyytyä..


Pari viikkoa sitten rv16+6 olin lääkärineuvolassa ja kaikki oli pääpirteittäin hyvin, itse en sillä kerralla kuullut sydänääniä mutta lääkäri sanoi ne kuulevansa eli kai häntä on vain uskottava.. Muuten kyseinen neuvolakäynti olikin melko samanlainen kuin muutkin neuvolakäynnit vaikka toisaalta odotin jotain muuta.. Painoa oli tullut 552g lisää mikä vähän otti päähän mutta ajattelin että vauva se vaan siellä kasvaa niin annetaan tämä painon nousu anteeksi. :)

Ja mitä tuleman pitää kahden viikon päästä meillä on rakenneultra ja sen takia laskeskelenkin päiviä kuumeisesti jotta pääsisin näkemään pikkuisen taas ruudun kautta. Ainiin en ole tuntenut vielä liikkeitä joten senkin takia tuo ultra tulee hyvään saumaan jotta näen että pikkuisella on kaikki hyvin. Palaamme siis taas viimeistään parin viikon päästä kuvioihin, ja me lähetään masun kanssa töihin koska velvollisuudet kutsuu! Lisään perään masukuvan ja toivotan teille oikein hyvää loppu viikkoa!

rv 17+2 :)

Nt-ultra

Apua, olen täysin unohtanut päivittää mitään tietoja ultrasta joten nyt voisi olla korkea aika päivittää teillekin jotain tietoa.

Eli olin ultrassa viime viikon tiistaina rv11+6 ja voin sanoa että mua ei oo koskaan jännittänyt niin paljoa! Ja vielä sekin kun pääsin sairaalaan, kävin ilmottautumassa ja se ohjasi minut väärään kerrokseen. Lopulta onneksi pääsin oikeaan huoneeseen ja aloitettiinkin ultraus samantien. Ensimmäinen mitä näin oli se että pienen sydän hakkasi vimmatusti ja helpotus pyyhkäisi jo siinä vaiheessa yli vaikka vielä piti jännätä niskaturvotusta. Pikkuinen liikuskeli ja heilutteli käsiään jonka takia mittaus oli hieman haastavaa, mutta tämän äitin sydän suli kun näki toisen niin aktiivisena. Kuitenkin lopulta sitten saatiin lukemaksi 1.2 joka on normaali niskaturvotus. :)

Perjantaina meille tuli vielä varmistukseksi kirje kotiin jossa ilmoitettiin kaiken olevan hyvin!

Seuraava postaus tulee käsittelemään neuvola käyntiä. :)

Rv11

Unohtunut päivittely ja olen yrittänyt muokkailla vähän ulkoasuakin tässä ohi mennen. :D

Mutta asiaan, menneinä viikkoina ei ole tapahtunut mitään erikoista, kävin neuvolassa jossa käytiin läpi näitä perusasioita ja saatiin tuhansia lippusia. Kävin myös verikokeissa ja näitä "perus" juttuja.

Ens viikolla olisi nt-ultra jonka jälkeen voin tosissani julkistaa tämän asian kunhan vain kaikki on hyvin. :)

Ainiin, olen saanut myös dopplerilla sydän äänet kuulumaan ja se on ehkä ihaninta kun kuulee sen pienen sydämmen jyskyttävän <3 olen niin rakkautta täynnä jo nyt.

Pahoittelut tekstin sekalaisuudesta, mulla tämä pahaolo vie nyt kaiken keskittymis kyvyn jonka takia en edes tämän enempää jaksa kirjoittaa.

Rv7+0

Tänään pyörähti siis rv7+0 käyntiin ja itseä vähän huolestuttaa lievä vaaleanpunainen vuoto pari päivää sitten, mitä ei kylläkään enää ole näkynyt eli perjaatteessa ollaan voiton puolella. :)
Pääsen kuitenkin perjantaina uuteen ultraan jonka kautta sitten selviää että kaikki on varmasti hyvin. Mä olen niin skeptinen näitten asioitten kanssa enkä rehellisesti osaa edes nauttia tästä. Panikoin ennemminkin lähes kokoajan. Eiköhän se tästä vielä kuitenkin rauhoitu. Toivon ainakin niin.

Mitään erikoista ei ole tässä viikossa tapahtunut, voin itse asiassa todella hyvin tilanteeseen nähden. Väsymys on ainakin tänään se kovin juttu joka painaa mieltä. Otin jo yhdet päivä unet ja voisin ottaa vielä toisetkin.. :D

No eipä mulla taas tähän hätään muuta, palailen linjoille perjantaina kun olen päässyt ultrasta kotiin. :)

Varhaisultra

Eli tänään oli kauan odotettu varhaisultra.
Aika oli 13.oo ja olin aivan täpinöissäni heti herättyäni, pelkonahan oli että vaavilla ei ole kaikki hyvin. Kaikki oli kuitenkin hyvin, pikkuinen vastasi viikkoja ja sydämmen sykekkin löytyi. Nyt tästä pitää vain jatkaa päiväkerrallaan ja toivoa parasta. Toisaalta pelätä myös pahinta, koska ei koskaan tiedä mitä tapahtuu.. Nyt on kuitenkin huomattavasti paljon parempi olla ja voi lievästi jo huokaista helpotuksesta. :)

Seuraava neuvola käynti onkin sitten 7.8 eli parin viikon päästä. Se onkin sitten ihan normaali ensimmäinen neuvola käynti. Sitä siis odotellessa. :)

rv6+0

Tänään siis pyörähti rv6+0 käyntiin ja huomenna varhaisultraan. :) Ajattelin kirjoitella vähän oireista mitä mulla on ollut nyt näiden viikkojen kuluessa:
-Rintojen vaihteleva kipuilu
-Pahaolo jos pidempään syömättä.
-Alamahan vihlonta ja nipistely
-Kauhea nälkä kokoajan :D
-Mielialan vaihtelut..

Mitään muita erikoisia oireita ei ole ilmennyt eli helpolla olen päässyt. :)

#1

Heippa, uskon että teistä suurin osa tulee minun vanhan blogini kautta eli luultavasti tiedätte tilanteeni, mutta kaikki ei kuitenkaan tiedä eli kerronpa tässä nyt aluksi lyhyesti tilanteestamme. :)

Elikkä, maaliskuussa 2013 jätimme ehkäisyn ja päätimme että pikkuinen saa luvan tulla jos on tullakseen. Ensimmäisen plussan sain testiin jo 4kk yrittämisen jälkeen ja olin onnellisempi kuin ihminen voi ikinä edes olla... Pahin pelkoni osottautui kuitenkin toteen kun rv7+4 pieni vauvan alku lensikin taivaan isän kotiin, hänellä ei varmasti ollut kaikki hyvin.. Keskenmenon jälkeen kuitenkaan ei pikkuista alkanut kuulumaan ja 2014 heinäkuussa pääsimme ensimmäiseen tutkimukseen lapsettomuuspolille. Minulle todettiin pcos ja lievä ylipaino hankaloitti myös asioita..

Nyt kuitenkin yli kahden vuoden yrittämisen jälkeen olemme saaneet jälleen plussan tikkuun ja nyt ei voikuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.. Keskenmenon pelko tietenkin kummittelee takaraivossa, mutta onneksi pääsen pian varhaisultraan. Tunnin päästä pyörähtää rv6+0 käyntiin.

Tässä on nyt tämä minun blogi jota alan päivittelemään aika ajoin. :)